Ilmainen viivästyskorkolaskuri

Miten viivästyskorko lasketaan? Ilmainen laskuri!

Joskus yrittäjän polulla tulee eteen tilanteita, kun asiakas ei maksakaan laskuaan. Silloin voit lähettää maksumuistutuksen ja tietyillä säännöillä lisätä viivästyskoron, jonka määrän lasket helposti ilmaisella laskurillamme!

Kun lähetät laskun, toivot varmasti, että asiakkaasi maksaa sen ajallaan. Aina maksusuoritusta ei kuitenkaan syystä tai toisesta kuulu.

Kun laskun suoritus on myöhässä sovitusta eräpäivästä, voit lisätä laskusummaan viivästyskoron perintälain mukaisesti. Tässä artikkelissa kerromme, mikä viivästyskorko on, kuinka se lasketaan ja miten se lisätään laskulle.

Viivästyskorkolaskuri

Voit laskea viivästyskoron määrän helposti yksinkertaisella viivästyskorkolaskurillamme.

Näin käytät laskuria:

  1. Valitse ensin, maksaako viivästyskorkoa yksityishenkilö vai yritys.
  2. Lisää laskun summa.
  3. Valitse oikea viivästyskorkoprosentti.
  4. Syötä laskun eräpäivä ja maksumuistutuksen lähetyspäivä.
  5. Laskurimme laskee viivästyskoron automaattisesti vuoden 2020 päivien (yhteensä 366) määrällä.

Mikä on viivästyskorko?

Viivästyskorko on korko, joka lisätään maksamatta jääneeseen laskuun avoinna olevan summan päälle. Viivästyskorolla katetaan maksun viivästymisestä ja muistutusten lähettelystä aiheutunutta vaivaa tuotteen tai palvelun myyjälle. Sen tarkoituksena on myös kannustaa asiakkaita maksamaan laskunsa ajallaan.

Viivästyskorko lasketaan laskun eräpäivän seuraavasta päivästä alkaen. Jos maksulle ei ole sovittu eräpäivää, alkaa koron maksaminen 30 päivää laskun lähettämispäivän jälkeen.

Paljonko korkolain mukainen viivästyskorko on ja miten se lasketaan?

Viivästyskorosta säädetään korkolaissa. Viivästyskoron määrä on 7 % korkeampi kuin Euroopan keskuspankin puolivuosittain määräämä viitekorko. Viitekorot voit tarkistaa esimerkiksi Suomen Pankin sivuilta.

Vuoden 2020 toisella puoliskolla laillinen viivästyskorkoprosentti on 7 %. Sitä sovelletaan kuluttajakaupassa. Yritysten välisessä kaupankäynnissä sovelletaan yleensä korkeampaa viivästyskorkoa, joka on 8 %. Yritykset voivat sopia myös korkeammasta viivästyskorosta erillisellä sopimuksella.

Viivästyskoron laskeminen onnistuu seuraavalla kaavalla:

(korkoprosentti x laskun summa x myöhästyneiden päivien lukumäärä) / (100 x 365)

Eli jos lasku on ollut alun perin 1 000 euroa, sen viivästyskorko on 7 % ja lasku on 30 päivää myöhässä, viivästyskoron määrä lasketaan näin: (7 x 1000 x 30) / (100 x 365) = 5,75 €.

Huom! Jos kyseessä on karkausvuosi, kuten vuonna 2020, vaihdetaan päivien määräksi 366.

On hyvä muistaa, että lainoista ja sijoituksista tuttua korkoa korolle -ilmiötä ei sovelleta viivästyskoron laskemiseen. Kohtuullisuuden takia sen laskemisessa käytetään yksinkertaista korkolaskua, eli yhtenä vuonna kertyneet viivästyskorot eivät kasva korkoa korolle seuraavana vuonna.

Viivästyskoron lisääminen maksumuistutukseen

Viivästyskorko alkaa kertyä heti laskun erääntymisen jälkeen, eikä sen kertymisen alkamisesta tarvitse ilmoittaa erikseen asiakkaalle.

Huomioi kuitenkin, että jos asiakkaasi on kuluttaja, voit lähettää maksumuistutuksen vain kuluttomana ennen laskun eräpäivää, eräpäivänä tai heti eräpäivän jälkeen. Jos haluat lisätä muistutukseen viiden euron muistutuskulun ja viivästyskoron, voit lähettää maksumuistutuksen, kun maksu on myöhässä vähintään 14 päivää.

Jos laskun on jättänyt maksamatta yritys, voit lähettää maksumuistutuksen viivästyskorkoineen vaikka välittömästi eräpäivän jälkeen.

Kun haluat lähettää viivästyskorollisen maksumuistutuksen, muista aina mainita alkuperäisen laskun numero: älä siis tee viivästyskorolle uutta laskua. Zervantin helppokäyttöisellä laskutusohjelmalla lähetät maksumuistutukset nopeasti suoraan järjestelmästä.

Mitä tehdä, jos asiakas ei maksa muistutuslaskua ja viivästyskorkoa?

Toivottavasti asiakkaasi maksaa laskunsa viimeistään maksumuistutuksen ja viivästyskoron kannustamana. Voi myös käydä niin, ettei maksusuoritusta kuulu vieläkään. Silloin viivästyskorko jatkaa kasvamistaan.

Ei kannata vaipua epätoivoon. Maksamattoman laskun voi siirtää perintään ja jos sekään ei tepsi, voidaan lasku kirjata luottotappioksi.