Tällainen on yrittäjien Suomi

Suomessa on Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan yhteensä n. 280 000 yritystä. Startup-yritykset ja -tapahtumat (kuten Slush) ovat tehneet yrittäjyydestä trendikkäämpää ja mielenkiintoisempaa, kuin mitä se oli esimerkiksi 10 vuotta sitten. Tässä artikkelissa pohdimme, millainen tämänpäiväinen yrittäjyyden Suomi on.

Startup-buumi

Menestystarinat kuten Supercell, Rovio, Kiosked, Smartly ja Vainu inspiroivat palkansaajia miettimään omia ideoita ja niiden toteuttamisprosessia. Menestystarinat antavat rohkeutta ajatella, että jos nuo yritykset pystyvät siihen, niin kyllä meidänkin yritys pystyy!

Startup-buumiin on todennäköisesti vaikuttanut myös ikävämmät uutiset kuten: Nokian ja Microsoftin lukuisat irtisanomiset ja niistä kumpuavat yritteliäiden ihmisten ideat.

Työnteko on muutenkin muuttunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Tarjoilijat, journalistit ja näyttelijät ovat yhä useammin freelancereita. Vakituisia työpaikkoja on vaikea saada, sillä esimerkiksi ravintolatkaan eivät enää mielellään palkkaa työntekijöitä vakituisiin työsuhteisiin, vaan käyttävät sen sijaan freelancereita, jolloin ravintoloiden ei tarvitse sitoutua pitkiin työsuhteisiin. Nurjana puolena yritykselle (freelancereiden palkkaamisessa) on se, että tällöin ei myöskään työntekijän tarvitse sitoutua yritykseen samalla tavalla kuin palkkatyöläisen.

Vuonna 2014 yksityisiä elinkeinonharjoittajia eli toiminimiä perustettiin yhteensä 13 671 kappaletta ja osakeyhtiöitä perustettiin 11 964 kappaletta. Toiminimiä perustetaan siis eniten, enemmän kuin muita yhtiömuotoja. Tämän jälkeen tulevat osakeyhtiöt.

Osuuskuntia perustetaan vuosittain suhteessa hyvin vähän vain 5% kaikista yrityksistä. Avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä n. 6 %.

Osakeyhtiöiden ja toiminimien perustamisista vuosina 2012–2014

yritysstatistiikka

Kevytyrittäjyydestä (omien palveluiden tai tuotteiden myynnistä laskutusfirman kautta) on myös tullut suosittua viime vuosina. Osittain sen vuoksi, että markkinoilla on monia eri laskutusyrityksiä, jotka tarjoavat tätä mahdollisuutta. Kevytyrittäjyys tuo hyvän mahdollisuuden yrityksen aloittamista suunnittelevalle testata yritysideaansa ensin ennen firman perustamista.

Markkinoilla on jo lukuisia ns. laskutusfirmoja, jotka hoitavat paperityön näiden kevytyrittäjien puolesta. Tätä yritysmuotoa ei ole rekisteröity esim. kaupparekisteriin, joten tarkkaa lukua kevytyrittäjistä on vaikea määrittää, mutta laskutusfirmoilla on omat arvionsa luvuista. Kevytyrittäjää ei varsinaisesti lain edessä kuitenkaan määritellä yrittäjäksi vaan useimmiten palkansaajaksi.

Lue lisää kevytyrittäjyyden ja toiminimen eroista.

Yrittäjän motivaatio

Jopa 40 % kaikista yrittäjistä ovat itse hakeutuneet yrittäjäksi eli ovat itse omasta tahdostaan luoneet uraa yrittäjinä. Tilastokeskuksen saamien tulosten mukaan (yrittäjien motivaatioon liittyen) itsensä työllistäjillä on parempi työmotivaatio, sillä he jaksavat painaa töitä pidempään kuin palkkatyössä käyvät. Johtuneeko motivaatio töiden jatkamiseen eläkeikään asti ehkä siitä, että omassa yrityksessä yrittäjä pääsee toteuttamaan omia unelmiaan paremmin? Yrittäjä on palkkatyöläistä vapaampi luomaan omat aikataulunsa ja hän pääsee luomaan jotain uutta ja omaa, mikä myös saattaa edesauttaa jaksamista.

Luovat alat ovat sellaisia, jossa ihmiset viihtyvät pisimpään. » – Tilastokeskus

Tilastokeskuksen mukaan yrittäjäksi hakeudutaan pääasiassa kolmea eri reittiä pitkin:

  1. Ensimmäinen on päätös omasta tahdosta, jolloin motivaatiokin on varmasti suurin. Yrittäjyydestä on ehkä haaveiltu pitkään tai se on aina ollut tavoitteena.
  2. Toinen on pakon sanelemana esimerkiksi yhteistyö-neuvotteluiden seurauksena, jolloin palkkatöitä on vaikea saada tai niitä ei ole tarjolla.
  3. Kolmas on se ryhmä, jotka ovat ajautuneet yrittäjiksi, jotain muuta reittiä pitkin esim. sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Kulttuurialalla ja käsityöammateissa työskentelevistä yli puolet haluaa jatkaa työntekoa vielä vanhuuseläkeiässä siksi, että pitää työstään.” – Tilastokeskus

Haasteena kansainvälistyminen ja sijoitukset

Suomalaisten yritysten haasteena on usein kasvaminen ja skaalautuvuus. Suomi on pieni maa ja täällä on pienet markkinat, joten yleensä kansainvälistymistä tarvitaan, jotta yritys voisi kasvaa aidosti isoksi.

Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan ole tavoitteena kasvaa vaan ainoastaan työllistää itsensä. Tämä on myös yksi syy siihen miksi toiminimen osuus kaikista yrityksistä on niin suuri.

Kasvuyritykset ovat nimensäkin mukaisesti niitä, jotka tavoittelevat suurta ja nopeaa kasvua. Suurin osa kasvuyrityksistä ovat historiallisesti tekniikan alalla, sillä Suomessa on jo kauan keskitytty teknologiaosaamisen kehittämiseen. Vaikka Suomessa on paljon osaamista tekniikan alalla, on paikallista rahaa/investointeja start-upeille silti vaikea saada.

Esimerkiksi Yhdysvallat ovat identifioineet Suomen juuri ohjelmisto-osaamisen maana, mikä on osaltaan helpottanut startuppien kansainvälistymistä. Etenkin suomalaisten cleantech-osaaminen sekä koodaamistaidot ovat herättäneet kysyntää ulkomaillakin. Tähän on osaltaan vaikuttanut myös se, että Suomen digiosaajien määrä on väkilukuun suhteutettuna korkeampi kuin muualla maailmassa.

Kansainvälistyneistä suomalaisista start up-yrityksistä hyviä esimerkkejä ovat esim. Laitilan wirvoitusjuomatehdas, Kiosked ja Avant, jotka ovat jo avanneet toimistonsa Yhdysvalloissa. (HS talous 27.8.2016)

Kansainvälistymisen lisäksi on sijoittajien löytäminen yksi kasvuyritysten haasteista. Series A-, ja B -vaiheen sijoittajia, eli yrityksen ns. ”myöhäisemmän ajan” sijoituksia on vaikeampi saada Suomessa, kuin esimerkkisi naapurimaa Ruotsissa, jossa investointien ekosysteemi on kehittyneempi. Tätä mieltä on mm. Dennis Mitzner, jonka artikkelin mukaan ekosysteemi Suomessa ei ole vielä niin hyvä tai pitkälle kehittynyt kuin muissa Euroopan maissa ja sen vuoksi rahoituksen saaminen voi olla haastavaa.

Nuorempi sukupolvi haluaa yrittäjiksi

Startuppien hyvät onnistumistarinat ovat muuttaneet nuorten asenteita yrittäjyyttä kohtaan.

 Erityisen positiivista on nuorten yrittämisaktiivisuuden lisääntyminen. Reilu kymmenen vuotta sitten (2003–2004) vain pari prosenttia 18–24 -vuotiaista nuorista mietti yrityksen perustamista. Nyt vastaava luku on jo 20 prosenttia. Yrittäjyyskasvatus, erilaiset start up -tilaisuudet sekä muutamien nuorten onnistuneet esimerkit ovat varmasti vaikuttaneet asenteiden muuttumiseen.“ – Uusyrityskeskus

Startup- ja yrittäjyys-trendit ovat todella saaneet nuoretkin innostumaan oman yrityksen perustamisesta. Tästä hyvänä käytännön esimerkkinä toimii se, että esimerkiksi kesän aikana monet nuoret koululaiset ovat työllistäneet itsensä pikkuyrityksillä.

Nuorten kiinnostusta ja osaamista oman yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa edesauttaa myös se, että peruskoulun uudessa opetussuunnitelmassa tullaan panostamaan yrityskasvatukseen ja digitalisoitumiseen entistä enemmän.

Laskujen teko voi olla vaivatonta!

Zervant on suunniteltu pienille yrityksille. Se on helppo ja vaivaton käyttää. Tilin luominen on täysin ilmaista!

Luo ilmainen tili

Zervant tarjoaa helpon laskutusohjelman

Kymmenet tuhannet yrittäjät käyttävät Zervant-palvelua laskutukseen.