Suomi on verkkolaskumaailman mallioppilas – miten ja miksi?

Miksi Suomi on jatkuvasti muita askeleen edellä verkkolaskusasioissa? Miten Suomen noin 250 000 pienyrittäjää hyötyvät verkkolaskusta? Annetaan asiantuntijoiden kertoa, mitä muut voisivat oppia pohjoiselta verkkolaskutuksen supertähdeltä.

”On vaikeaa edes kuvitella paluuta vanhaan tapaan lähettää ja maksaa laskuja”, kuvailee Aki Rouvinen, rakennusmateriaaleja maahantuova suomalaisyrittäjä. ”Verkkolaskutuksen avulla aikaa ja rahaa säästyy tuntuvasti.”

Verkkolaskutuksessa Suomi on kansainvälinen edelläkävijä (ja myös Zervantin kotimaa – mikä ei välttämättä ole sattumaa.) Suomen Pankin tilaston mukaan maassa lähetettiin vuonna 2017 yhteensä 330 miljoonaa verkkolaskua.

Näin verkkolaskutus toimii Zervantissa

”Suhteellisesti katsottuna verkkolaskut ovat paljon yleisempiä Suomessa kuin missään muualla maailmassa”, sanoo Suomen verkkopankkien isänä/kummisetänä tunnettu ja Institutional Investorin yhdeksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista teknologia-asiantuntijoista nimeämä Bo Harald. ”Ennen Nordealla oli eniten verkkopankkimaksuja ja Suomella enemmän verkkolaskuja kuin millään muulla pankilla tai maalla myös lukumäärässä mitattuna, mutta nyt suuremmat maat ovat ehtineet ohi.”

Harald on ollut mukana verkkolaskutuksen kehittämisessä alusta asti. Hänen mielestään Suomen menestystarina on ollut – ja on edelleen – pitkä prosessi, joka edellyttää laajoja ja verkostoja ja läheistä yhteistyötä pankkien, julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten kesken.

Verkostoihin kuuluu pieniä pelureita, jotka ovat mukana markkinoilla palvellakseen spesifejä asiakasryhmiä. Zervantin kaltaiset yritykset ovat disruptoineet markkinaa täydentämällä tarjontaa laskujen lähettäjille, kun taas laskujen vastaanottamisessa pankeilla on perinteisesti ollut monopoliasema.

Mattias Hansson, Zervantin toinen perustaja ja yrityksen toimitusjohtaja, uskoo Suomen menestyksen perustuvan osaltaan sille, että maa varmisti verkkolaskutusjärjestelmien ja -verkostojen yhteensopivuuden luomalla yhteisen standardin.

Suomi myös investoi verkkolaskutukseen ajoissa, jo vuosia ennen kuin sitä alettiin säännellä EU-direktiivillä. »

Raha pyörittää maailmaa – ja myös verkkolaskutusta

Yksi tärkeimmistä syistä haluta levittää sanaa verkkolaskutuksesta on yksinkertaisesti raha. Potentiaaliset säästöt ovat valtavia niin yksittäisille yrityksille kuin koko kansakunnallekin.

”Elinkeinoelämän keskusliitto on laskenut, että yrityksille säästöt voivat vuositasolla olla jopa 2,8 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö on ynnännyt tähän 150 miljoonan säästöt julkisella sektorilla, ja Kuntaliitto lisää tähän vielä toiset 150 miljoonaa kuntasektorilla”, Bo Harald luettelee. ”Yhteensä tämä tarkoittaa yli kolmen miljardin säästöjä joka vuosi.”

Verkkolaskutuksen kehittäjät ovat halunneet tehdä verkkolaskun lähettämisestä yhtä helppoa kuin sen maksamisesta. Tämän mahdollistavat yhteiset standardit, kuten Finvoice ja TEAPPS.

Tavoitteena oli, että kuka tahansa, jolla on toimivat sormet, voi lähettää verkkolaskuja. Erityisesti siis Suomen yli 200 000 pienyrittäjää”, Harald sanoo.

Harald huomauttaa, että koska markkina on ollut avoinna monenlaisille osaajille, kilpailu on tuonut liiketoimintamahdollisuuksia myös pienille finanssiteknologiayrityksille. Esimerkiksi Zervant keskittyy palvelemaan pienyrityksiä, joilla ei yleensä ole omaa laskutusjärjestelmää ja -ohjelmistoa.

”Ala on perinteisesti keskittynyt julkiseen sektoriin ja suuriin korporaatioihin, mutta emme voi unohtaa, että yli 90 prosentissa yrityksistä on alle 10 työntekijää”, Hansson selittää. ”Merkittävä osa näistä pienyrityksistä on suurten yritysten alihankkijoita, joilta vaaditaan verkkolaskutusvalmiutta mutta joilla ei ole käytössään teknisiä ratkaisuja. Zervant on perustettu, jotta mikro- ja pienyritykset saavat verkkolaskutuksen helposti käyttöönsä.”

Jaossa hyviä uutisia ja käytäntöjä

Kun isot korporaatiot ja julkiset organisaatiot vaativat alihankkijoiltaan verkkolaskuja ja sääntely kannustaa verkkolaskutukseen, Suomi toimii esimerkkinä muille maille.

Harald uskoo, että Suomi on samaan aikaan sekä riittävän pieni että tarpeeksi suuri voidakseen rakentaa verkostoja ja tuodakseen kaikki osapuolet saman pöydän ääreen. Tämän lisäksi Suomessa on ollut tilaa kilpailulle, mikä on kiihdyttänyt kehitystä teknologiayritysten yrittäessä päihittää toisensa. Muualla standardisointi ja pankkien osallistaminen ovat vieneet kauemmin.

”Muutos ei tapahdu yhdessä yössä”, Harald korostaa. ”Suomen uraauurtava työ on tehty askel kerrallaan, ja muiden syytä toimia samalla tavalla.”

Verkkolaskutusten kiistattomien etujen ja verkkolaskukseen liittyvän EU-sääntelyn perusteella Harald ennakoi, että muutaman vuoden kuluttua verkkolaskua ei edes nähdä erillisenä laskutustyyppinä. Sen sijaan verkkolaskutuksesta on tulossa uusi normaali – ja pian ainoa tapa lähettää ja maksaa laskuja.

Siinä ei mene kauaakaan. Minulla on miljardeja syitä uskoa, että näin käy.”

Myös Aki Rouvinen on todistanut verkkolaskutuksen suosion kasvua rakennusalalla. Edessä on silti edelleen pitkä matka.

”Jokin aika sitten saimme kumppaniltamme Saksasta perinteisen paperikirjeen, jossa he kertoivat viimein siirtyvänsä verkkolaskutukseen. Hyväksyäksemme ilmoituksen meidän oli allekirjoitettava paperilomake ja faksattava se takaisin. Silti se on askel oikeaan suuntaan!”

Verkkolaskutus Zervantilla

Zervant tarjoaa helpon laskutusohjelman

Kymmenet tuhannet yrittäjät käyttävät Zervant-palvelua laskutukseen.